Ich lasse dich nicht

Bachin motetin BWV Anh. 159 sanat kuuluvat seuraavasti:

Ich lasse dich nicht, du segnest mich denn,
Mein Jesu ich lasse dich nicht, du segnest mich denn!

Weil du mein Gott und Vater bist,
dein Kind wirst du verlassen nicht,
du väterliches Herz!
Ich bin ein armer Erdenkloß,
auf Erden weiß ich keinen Trost

En päästä sinua, ellet siunaa minua (1. Moos. 32:26),
Jeesukseni, en päästä sinua, ellet siunaa minua.

Koska sinä olet Jumalani ja Isäni,
et hylkää lastasi,
sinä isällinen sydän!
Olen köyhä maan murena,
enkä tiedä lohtua maailmasta.
[suom. TL]

Tämä on yksinkertaisuudessaan poikkeuksellista Bachia. Alkuosa on rytmisesti niin simppeliä taak-ka-tam -kuviota, että kuulija aivan jo epäilee, että onko tämä lainkaan JSB:n tekemää, mutta tutkijoiden mukaan tämä ilmeisesti kuitenkin on Bachia noin vuodelta 1712. Samaan aikaan musiikki on syvälle uppoavaa ja järkyttävän kaunista.

Kohdassa 2'03 ilmestyvä napolilainen sointu vihjaa siihen, että nyt siirrytään toiseen jaksoon. Muiden äänien säestäessä sopraanot laulavat jumalaisen puhtaasti koraalin Warum betrübst du dich, mein Herz ("Miksi olet tullut murheelliseksi, sydämeni") kolmannen säkeistön.

Jos motetti on yksinkertainen, samaa ei voi sanoa samaan koraaliin pohjautuvasta kantaatista BWV 138 syyskuulta 1723. Perussävy on kuitenkin molemmissa samantapainen: tunnistetaan murhe ja tarjotaan siihen lohtua, ei tyrkyttäen, vastauksia ennalta tietäen, vaan pikemminkin läsnäolon kautta.

Joskus ajattelen, että tunteet ovat lauma eläimiä. Toiset tunteet ovat sellaisia eläimiä, joiden seurassa on mukava olla. On ystävällinen, rapsuteltava koira, kohteliaan etäinen alpakka, sympaattinen siili. Jotkut ovat sellaisia, joiden kanssa on täytynyt opetella olemaan: äkkiseltään inhottava käärme, arvaamaton iso kissapeto, vaikeasti ymmärrettävä pistiäinen.

Voin ehkä vähän ohjailla näitä eläimiä vaikkapa musiikilla, mutta täysin en kykene niitä hallitsemaan. Niillä on omaa tahtoa ja ne käyttäytyvät logiikalla, jota en aina ymmärrä. Parhaiten niiden kanssa tulee toimeen, kun hyväksyy koko lauman sellaisenaan. Sen sijaan, että yrittää estää niitä ilmestymästä, antaa niiden olla, katselee niitä, ei yritäkään kahlita niitä, vaan pyrkii ymmärtämään niiden käyttäytymistä.

Warum betrübst du dich, mein Herz? En tiedä, mutta lass es so sein.

Topi Linjama