Herzliebster Jesu

Aiemmassa merkinnässä oli puhetta passiokoraalista O Haupt voll Blut und Wunden. Myös toinen koraali, Herzliebster Jesu, ansaitsee täydellä syyllä saman nimityksen, sillä se näyttäytyy Matteus-passiossa kolmasti ja Johannes-passiossa kahdesti.

Koraali on myös Suomen evlut kirkon virsikirjassa (no 71), ja se on siellä nimenomaan sen vuoksi, että se on tullut suomalaisille tutuksi Bachin passioiden kautta.

Koraalin ensimmäinen säkeistö kuullaan Matteus-passiossa numerona 3.

Herzliebster Jesu, was hast du verbrochen,
daß man ein solch scharf Urteil hat gesprochen?
Was ist die Schuld, in was für Missetaten
bist du geraten?

Rakkain Jeesus, mitä olet rikkonut,
kun sinulle on langetettu
näin ankara tuomio?
Mikä on syntisi, millaisiin rikoksiin
olet syyllistynyt?

Tasapainoista neliäänistä kuorosatsia. Koraalitekstin epäsymmetriasta (yhdessä säkeistössä on tavuja 11+11+11+5) johtuen säkeistö on yhdentoista (3+3+3+2) tahdin mittainen. Passion lukusymboliikassa 11 viittaa niihin Jeesuksen opetuslapsiin, jotka eivät kieltäneet häntä, mutta se ei liity tähän. Bachin saksankielinen koraali alkaa kohotahdilla, virsikirjan suomenkielinen versio ykköseltä, mikä sopii suomen kielen luonteelle.

Toisen kerran koraalista kuullaan kolmas säkeistö resitatiivissa O Schmerz! (numero 25) "Voi tuskaa, kun vapisee piinattu sydän", valittaa tenori, ja kuoro kokee rauhoitella virren sanoin:

Was ist die Ursach' aller solcher Plagen?
Ach, meine Sünden haben dich geschlagen!
Ich, ach Herr Jesu, habe dies verschuldet,
was du erduldet. 

Mikä on syynä tällaiseen piinaan?
Voi, minun syntini ovat musertaneet sinut!
Minä, rakas Herra Jeesus, olen syypää siihen,
mitä sinä joudut kärsimään.

Bach tuo samaan kohtaukseen ahdistuneen tenorin, jota säestävät huilu, oboe da caccia ja basso continuon levoton repetitiokuvio, ja kuoron, jonka pehmeä, unenomainen huokailu ei kylläkään ole omiaan rauhoittamaan tenoria.

Silläkin uhalla, että kuulostan teoreettiselta, väitän, että kohdassa 1'18 on passion nerokkain sointu. Siinä soi samaan aikaan (alhaalta ylös luettuna) sävelet h-des-f-g, joka purkautuu dominanttisointuun c-e-g ja siitä edelleen F-duurin sekstisointuun. Tulkitsen siinä olevan kolme pidätystä: 2_1, 4_3 ja 7_8 -pidätykset.

Soinnulle antaa oudon valaistuksen se tosiasia, että 7_8 -pidätyksessä on palautettu sävel, mutta 2_1 -pidätyksessä alennettu. Kokeilepa soittaa pianolla sointu siten, että molemmat sävelet ovat palautettuja (eli sointu h-d-f-g -> c-e-g -> a-c-f) tai alennettuja (b-des-f-g -> c-e-g -> a-c-f), niin huomaat, että kukaan ei muistaisi tätä kohtaa, jos siinä olisi jompikumpi näistä vaihtoehdoista.

Neron ja taviksen erottaa toisinaan vain yksi palautusmerkki.

Koraalin neljäs säkeistö kuullaan sen jälkeen, kun kansanjoukot ovat huutaneet Jeesusta ristille.

Wie wunderbarlich ist doch diese Strafe!
Der gute Hirte leidet für die Schafe,
die Schuld bezahlt der Herre, der Gerechte,
für seine Knechte.

Kuinka ihmeellinen rangaistus tämä onkaan!
Hyvä Paimen kärsii lampaittensa puolesta,
vanhurskas Herra maksaa syntivelat
palvelijoidensa puolesta.

[suomennokset Erkki Pullinen]

Ai niin, koraalin sanat on kirjoittanut Johann Heermann vuoden 1630 paikkeilla. Heermann lukeutuu 1600-luvun Saksan merkittävimpiin virsirunoilijoihin.

Topi Linjama