Käännöskysymyksiä

Vaikka Matteus-passio on käännetty suomeksi useampaan kertaan, aion kääntää kirjaani libreton vielä kertaalleen. Tiedän, ettei yksikään käännöksistä palvele ihanteellisesti tarkoituksiani, mutta toisaalta en tiedä vielä tarkoin, millaisin periaattein tulen tekstin kääntämään. Haluan tehdä käännöksen, joka palvelee mahdollisimman hyvin sellaistakin kuulijaa, joka ei osaa saksaa, mutta onko se hyvä tai riittävä lähtökohta?

Matteus-passion teksti jakautuu kolmeen tasoon: 1) evankeliumiteksti (Matt. 26-27), 2) koraalit, joiden tekstit pääosin 1600-luvulta, ja 3) lyyrinen aines, jonka takana on käyttörunoutta kirjoittanut Gelegenheitsdichter, tilapäisrunoilija Christian Henrici (1700-1764), jota tuskin muistaisimme, ellei hän olisi sattunut kirjoittamaan tekstejä Bachin kipaleisiin.

Evankeliumitekstin kääntäminen lienee helpointa. Ajattelin käyttää pohjana Bibliaa vuodelta 1776. Tärkein syy on siinä, että tuon käännöksen esikuvana on Lutherin saksannos, ja toinen syy on siinä, että opin lapsena seuroissa oudolla tavalla pitämään vanhan käännöksen sanamuodoista. Saksan kieli näkyy erityisesti sanajärjestyksessä, mikä on hyvä, sillä Bach maalailee yksittäisiä sanoja.

Mutta kaikkia Biblian sanamuotoja ei silleen kenkään enämpi voi soveliaina pitää, ettäs ei käännös pelkäksi ennenuskovain sisäpiiriläpäksi jäisi. Esimerkiksi tämä (Matt. 26:2) kankea, vaikkakin ekonominen suomennos on hylättävä:

"...des Menschen Sohn wird überantwortet werden, dass er gekreuziget werde."

"...Ihmisen Poika ylönannetaan ristiinnaulittaa."

Entä koraalit? Niiden suorasanainen kääntäminen voisi olla perusteltua: siten päästään lähelle sitä sanastoa, joka niissä alun perin on ollut. Toisaalta myös runomuotoiset käännökset voisivat toimia siinä mielessä, että koraaleissa yksittäisiä sanoja ei useinkaan maalailla. Lisäksi koraalit on käännetty suomeksi useaan kertaan. Linjaukset ovat vielä auki.

Lyyrisen aineksen kohdalla pysyttäytynen suorasanaisessa käännöksessä, sillä monet Picanderin käyttämät hämmentävät kielikuvat kertovat sellaisesta hengellisestä ajattelusta, johon meillä on kovin vähän kosketusta. Esimerkiksi uskovan ja Kristuksen välinen eroottissävyinen rakkaussuhde saattaa tuntua vieraalta tässä ajassa ja internetissä.

Niin taikka näin - ainakin haluan pitää tekstikerrostumat erillään siten, että lukija voi erottaa tekstitasot jo niissä käytetystä kielestä.

Mutta pitäähän musiikkia olla tässäkin merkinnässä. Olisiko aaria Gerne will ich mich bequemen, jossa Vapahtajan maitoa ja hunajaa virtaava suu makeuttaa tuskan maljan karvaan maun, sopiva esimerkki postimies Henricin tyylistä?

Gerne will ich mich bequemen
Kreuz und Becher anzunehmen,
trink ich doch dem Heiland nach.
Denn sein Mund,
der mit Milch und Honig fließet,
hat den Grund
und des Leidens herbe Schmach
durch den ersten Trunk versüßet.

Mielelläni suostun minäkin
ottamaan vastaan ristin ja tuskan maljan,
juon siitä niin kuin Vapahtajanikin joi.
Sillä hänen suunsa,
josta vuotaa maitoa ja hunajaa,
on juodessaan ennen minua
liennyttänyt tuskan karvaan maun.

[suom. Erkki Pullinen]

Topi Linjama