Mühlhausenissa oli tapana pitää juhlajumalanpalvelus helmikuun alussa, kun uusi raati oli valittu. Tähän tilaisuuteen 22-vuotias Blasius-kirkon urkuri sävelsi kantaatin Gott ist mein König BWV 71, jonka ensiesityspäivä tiedetään tarkoin: 4.2.1708.
Kantaatti on omaleimainen rakenteeltaan, instrumentaatioltaan ja tekstuuriltaan. Nuori Bach kokeilee 1600-luvun kantaattitekniikoita ja etsii omaa ääntään, mikä tekee teoksesta kiinnostavan ja paljolti epäbachmaisen.
Ensimmäisessä osassa mennään suoraan asiaan ilman soitinjohdantoja. Juhlallisen avauksen teksti on Psalmista: "Jumala, jo ammoisista ajoista sinä olet ollut kuninkaani, sinä teet suuria tekoja kaikkialla." (Ps. 74:12) On isonpuoleinen pumppu: kuoro, kolme trumpettia ja patarummut, fagotti, nokkahuilut, oboet ja jouset.
Toisen osan Ich bin nun achzig Jahr, olen nyt 80-vuotias, sanat ovat Raamatusta (2. Sam. 19:35, 37) ja ne sopivat hyvin Mühlhausenin silloiselle pormestari Adolf Streckerille, joka oli iältään 83-vuotias. "Salli minun kääntyä takaisin, niin että saan kuolla kotikaupungissani, jonne myös isäni ja äitini on haudattu", sanoo laulaja.
Kolmas osa on ankara fuuga, jonka teema viittaa koraaliin Christ lag in Todesbanden. Koraaliin viittaa myös toisen osan teema-aines. Ilmeisesti Bach piti kovasti virrestä, josta hän oli edellisenä vuonna rakentanut koraalikantaatin. Tuo kantaatti oli muuten ainoita varhaisimpia kantaatteja, joita Bach antoi esittäväksi vielä Leipzigissa.
Fuugan satsi tuo mieleen kaksi Bachin pohjoissaksalaista edeltäjää, Georg Böhmin (1661-1733) ja Johann Adam Reincken (1643-1722). Nykytiedon valossa ensinmainitun uskotaan opettaneen teini-ikäiselle Bachille Lüneburgissa urkujensoittoa ja säveltämistä. Jälkimmäinen puolestaan oli urkuri, Buxtehuden ja Böhmin kavereita. Kerrotaan, että Bach olisi 1720 improvisoinut Reinckelle pari tuntia Hampurin Pyhän Katariinan kirkossa ja vanha Reincke olisi sanonut, että "luulin, että tämä taide on jo kuollut, mutta huomaan, että se elää yhä teissä". "Tällä taiteella" hän ei liene viitannut improvisointiin yleensä, vaan nimenomaisesti Bachin kykyyn improvisoida fuugia ja muuta kontrapunktista matskua. Hei, mä muuten tein aiheesta aikanaan gradun, linkitän! Sivulla 19 mainitaan Reincke.
Neljännen osan teksti on taas Psalmista: "Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon. Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven." (Ps. 74:16-17) Ja kuudennen (Ps. 74:19), jonka saksankieliset sanat kuuluvat näin: "Du wollest dem Feinde nicht geben die Seele deiner Turteltauben." Suomenkielisestä Raamatusta "turturikyyhkyn sielu" on feidautunut ja siellä sanotaan yksinkertaisesti, että "älä jätä petojen armoille niitä, jotka sinua ylistävät, säästä köyhien palvelijoittesi henki". Vuoden 1776 Biblia sentään mainitsee "mettisen".
Finaalissa toivotaan uudelle raadille kaikkea hyvää. Kaikkiaan tämä kantaatti on sellainen, jonka vain paikoin tunnistaa Bachiksi.
Topi Linjama
Kantaattisykli-sarjassa kierretään kirkkovuosi Bachin kantaattien kanssa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti