perjantai 29. maaliskuuta 2019

Johannes-passio Alajärven & Helsingin Kallion kirkossa

Äitini, joka on haudattu Alajärven kirkkomaahan, piti Bachista. Jos hän eläisi, hän kenties menisi Alajärven kirkkoon palmusunnuntaina 14.4.2019 hyvissä ajoin ennen kuin siellä kello 16 alkaa Johannes-passio.

Johannes-passio Alajärvellä - ennenkuulumatonta!

C.L.Engelin suunnittelema Alajärven puinen ristikirkko valmistui 1836. Sotkamon urkutehtaan rakentamat urut ovat vuodelta 2012 ja niissä on 28 äänikertaa.
Tämän kulttuuriteon taustalla on Kallion seurakunnan kanttori Tommi Niskala, Alajärven lahja Suomen musiikkielämälle.

Niskala johtaa Kallion kantaattikuoroa, orkesterina on barokkiyhtye Galantina. Evankelistana on tenori Timo Kiiskinen ja Jeesuksen roolin laulaa basso Jari Parviainen (joka on muuten levyttänyt mm. harvinaisia Heino Kasken yksinlauluja). Lisäksi solistikaartissa ovat sopraano Johanna Isokoski, kontratenori Teppo Lampela, basso Sampo Haapaniemi ja tenorina Tommi Niskala.

Johannes-passio - mitä se on?


Leipzigin Tuomas-kanttoriksi 1723 valittu Johann Sebastian Bach (1685-1750) paneutui tehtäväänsä ennennäkemättömällä taidolla ja pieteetillä. Alusta alkaen hän otti asiakseen säveltää kantaatin jokaiselle pyhäpäivälle. Suuren paaston aikana Leipzigissa pidättäydyttiin monen muun ilon lisäksi musiikista, minkä vuoksi Bachille jäi aikaa paneutua pääsiäismusiikin säveltämiseen.

Protestanttisessa Saksassa pääsiäismusiikki merkitsi paneutumista Jeesuksen kärsimystiehen. Bachin Johannes-passio liittyy pitkään passioperinteeseen, mutta Bachin musiikin draama ja jännite nostavat passion reilusti aikalaisteosten yläpuolelle. En mitenkään halua vähätellä esimerkiksi Telemannin passiota Brockesin tekstiin, mutta onhan siinä Bachiin verrattuna paljon vähemmän ulottuvuuksia. Kuunteluvinkkinä aaria Eilt ihr angefocht'nen Seelen, joka löytyy sekä oopperamies Telemannin että kirkonmies Bachin passiosta.

Johannes-passion sanat löytyvät suomenkielisinä Sibelius-Akatemian mainiosta Laura-tietokannasta.

Varoitus: seuraava jakso sisältää juonipaljastuksia!

Johannes-passiossa on kolmen kerroksen tekstiä.

Ensimmäisen tekstikerroksen muodostaa draama, juoni. Sitä vie rivakasti eteenpäin evankelista Johannes (Joh. 18-19), mutta se ei Bachille aivan riitä: hän ottaa lisäksi Matteukselta musiikillisesti kiitolliset kohtaukset, jossa Pietari puhkeaa kyyneliin, sekä kohdan, jossa Jeesuksen kuolemaa seuraa maanjäristys. Evankeliumin tulkitsemiseen tarvitaan joukko solisteja sekä kuoro, joka laulaa joukkokohtaukset.

Tarinan juoni on lyhyesti se, että Jumala kuolee, mutta pysyy silti tilanteen herrana (tai Herrana, jos niin halutaan sanoa).

Toisen tekstikerroksen muodostaa aarioiden, ariosot ja vapaiden kuoro-osuuksien runolliset tekstit, joiden kaikkia kirjoittajia ei tunneta. Aariat antavat kuulijalle tilaisuuden mietiskellä evankeliumin tapahtumia. Johannes-passiossa tätä lyyristä ainesta on vähemmän kuin Matteus-passiossa, mistä syystä Johannes on dramaattisempi ja nopeatempoisempi kuin Matteus.

Aarioita on passiossa kahdeksan ja ariosoja kaksi. Vapaita kuoroja kaksi, toinen alussa, toinen lopussa.

Kolmannen tekstikerroksen muodostavat koraalit. Ne olivat Leipzigin Nikolainkirkkoon pitkänäperjantaina 1724 kokoontuneelle seurakunnalle tuttuja; ne toivat passioon mukaan yhteisöllisen hartaudenharjoittamisen tason.

Viisi tärppiä


Alkukuoro. Johannes-passion kuoro-osille tyypilliset 16-osakuviot vellovat alkukuorossa kuin levoton ihmisjoukko. Alkukuorossa avataan puheyhteys Jumalan suuntaan: Herr, unser Herrscher, dessen Ruhm in allen Landen herrlich ist! Herra, meidän Herramme, jonka kunnia on suuri kaikissa maissa! Alkusanat viittaavat Psalmiin kahdeksan.

Tenoriaaria Ach, mein Sinn. Sen jälkeen, kun Pietari on kieltänyt Jeesuksen, kuullaan tenorin katumusaaria, joka on sävyltään tyyten toisenlainen kuin Matteus-passion vastaava aaria Erbarme dich. Katumus painaa pään alas - tenorin sävelkulut ovat laskevia. Johannes-passion katuja ei ole Pietari, basso, vaan minä tai sinä, jotka kadumme jotakin eeppistä möhläystämme.

Bassoaaria Mein teurer Heiland. Minusta tässä aariassa on Johanneksen evankeliumin henkeä, jossa tapahtumia katsotaan hieman yläpuolelta. Laulajat ja kuulijat tietävät, että kaikki päättyy lopulta hyvin: Kristus on voittava kuoleman ja ansaitseva meille ikuisen elämän. Bach kietoo yhteen aarian ja koraalin, jolloin yksilön kokemus ikään kuin jaetaan yhteisöllisesti.

Aaria Zerfliesse, mein Herze. Vuodata, sydän, kyynelvirtoja, sillä Jeesuksesi on kuollut. Alarekisterissä jauhaa basso continuo, joka sitoo tapahtumat kuoleman maahan. Ylärekisterissä huilut ja sopraano, joka laulaa Bachilla enkelin roolit. Keskialueen jahtioboet naukuvat kauhua ja lohtua. Tot, kuolema, pysäyttää laulajan fermaatille. Nancy Argenta ja John Eliot Gardiner, olkaa hyvät.

Loppukoraali. Teos loppuu lohduttavaan koraaliin Ach Herr, lass dein lieb' Engelein. Matteus-passion synkkä loppu on ehkä realistisempi, mutta Johannes-passion päättävän koraalin pyyntö - Herr Jesu Christ, erhöre mich! - nostaa aina silmiin puhdistavat vedet.

Topi Linjama

J.S.Bachin Johannes-passio Alajärven kirkossa 14.4.2019 klo 16 ja Helsingin Kallion kirkossa 16.4.2019 klo 19

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Bachin jalanjäljissä 25.-29.3.2024

Olin keväisessä Thüringenissä ja Saksissa oppaana Bach-reissulla, jonka järjesti Kalajoen kristillinen opisto . Tässä postauksessa kerron re...