Fuuga-analyysia: WTK I c-molli

Olen syksyn aikana pitänyt Itä-Suomen yliopistolla musiikkitieteen luentoja. Se on ollut oiva syy harrastaa pitkästä aikaa esimerkiksi musiikkianalyysia. Bachista tuskin voi pitää ellei ole fuugan ystävä, joten puhutaan Das Wohltemperierte Klavierin ykkösvihon c-molli-fuugasta sen verran, mitä tunnin aikaikkunassa ennättää.

Otetaan avuksi ja pohjaksi valmis analyysi youtubesta:

Fuugan teema esitellään aluksi (tahdit 1-2) alttoäänessä muodossa, jota kutsun nimellä dux (lat. johtaja). Tahdeissa 3-4 teema esitellään sopraanossa comes-muodossa (lat. seuraaja, hieman erilaiset intervallisuhteet duxiin nähden) ja altossa kuullaan aihe, jonka nimeän ensimmäiseksi vasta-aiheeksi eli kontrasubjektiksi (CS1).

Tahdista 5 alkaa siirtymä, jossa sopraanossa kuullaan fuugan alussa esitelty motiivi (ti-ti ta ta ta), jonka nimeän motiiviksi yksi (M1). Alton sävelkulku on johdettu CS1:n alusta (-ka-ti-ka-ti-ka-ti-ka) kääntämällä se eli tekemällä siitä inversio. Kutsun tätä motiiviksi kaksi (M2).

Tahdeissa 7-8 dux esitellään bassossa, CS1 on sopraanossa ja altossa esitellään kontrasubjekti kaksi (CS2), jonka alkupuoli on johdettu CS1:n toisesta neljänneksestä (-ta ta ta) - kutsun sitä motiiviksi kolme (M3) - ja loppuna kuullaan muunnelma M1:stä.

Sitten siirrytään kohti duurisävellajia. Tahtien 9-10 basson kuudestoistaosakuvioiden pohjana on M2, sopraano ja altto keskustelevat M1-aiheilla.

Tahdeissa 11-12 kuullaan rinnakkaisessa duurisävellajissa (Es-duuri) dux sopraanossa, CS1 bassossa ja CS 2 altossa. Parin tahdin siirtymän - jossa sopraano on tahtien 9-10 bassokuvion inversio - jälkeen ollaan g-mollissa, ja nyt comes on altossa, CS1 sopraanossa ja CS2 bassossa.

Tahdista 17 lähdetään siirtymään kohti pääsävellajia. Siirtymä muistuttaa tahtien 5-6 siirtymää, mutta nyt ääniä on kolme.

Tahdissa 20 palataan c-molliin. Sopraanossa kuullaan dux, altossa CS1 ja bassossa CS2. Vielä ei fuugaa kuitenkaan lopeteta, vaan tahdeissa 22-25 kuullaan tahteja 9-10 muistuttava siirymäjakso, mutta sopraanossa ja altossa kuullaan loppua enteilevä 16-osakuvio, jonka voi tulkita olevan M1-johdannainen.

Tahdeissa 26-28 dux on bassossa ja teeman alku on siirretty tahdin kolmannelle neljännekselle. CS1 vaeltaa sopraanosta alttoon ja tahdista 27 sopraanossa tulee CS2. Sitten lyhyt kenraalipaussi, puolen tahdin lopuke ja jykevä c-urkupiste, jonka päällä dux vielä soi sopraanoäänessä. Teeman viimeisellä esiintymiskerralla tekstuuri on homofonista ja leviää paikoin kuusiääniseksi. Kuulijalle vakuutetaan, että fuugan pääväittämä - dux - on pysyväinen ja tosi.

Tehdään vielä yhteenveto tästä kolmiäänisestä fuugasta.

Tällainen tykitys. Mitä opin? Opin, että vaikka olen soittanut tätä fuugaa teini-iästä, en ole hahmottanut, kuinka täysin Bach johtaa fuugan musiikillisen materiaalin kahdesta aiheesta, teemasta ja sen vasta-aiheesta.

Topi Linjama

Das Wohltemperierte Klavier

"Olkoon Das Wohltemperierte Klavier jokapäiväinen leipäsi. Silloin tulet varmasti taitavaksi muusikoksi", sanoi Robert Schumann.

Bachin kahdesta 24 preludin ja fuugan kokoelmista ensimmäinen valmistui 1722, jälkimmäinen parikymmentä vuotta myöhemmin. Kohdistetaan katse ensimmäiseen vihkoon, jonka avauspreludia kuuntelimme edellisessä merkinnässä, ja tarkastellaan lyhyesti kokoelman kahta viisiäänistä fuugaa. I vihkon 24:stä fuugasta kolmiäänisiä on 11 ja neliäänisiä 10, e-molli-fuuga on kaksiääninen, cis-molli ja b-molli viisiäänisiä.

Massiivisessa cis-molli-fuugassa on kolme teemaa (=kolmoisfuuga). Ensimmäinen kolmen tahdin mittainen, pitkissä aika-arvoissa liikkuva teema esitellään alussa. Toinen, kahdeksasosanuottiteema, ajetaan sisään tahdissa 36 ja kolmas (neljäsosanuoteissa) tahdissa 49. Viimeiset 65 tahtia kolme teemaa soi pääasiassa yhtä aikaa. Fuugan retorisesti painavin kohta on nähdäkseni tahdissa 73 (ja hyvin lähellä kultaista leikkausta), jossa ensimmäinen teema alkaa bassosta.

Fuugan ensimmäisen teeman intervallit ovat täsmälleen samat, joilla kuoro huutaa Matteus-passiossa Jeesusta ristille turba-kuorossa "Laß ihn kreuzigen". Jotkut yhdistävät tämän teeman adventtikoraaliin Nun komm der Heiden Heiland, mutta omassa päässäni tämä teema yhdistyy säveltäjän myöhemmällä iällä käyttämään BACH-motiiviin sekä Bachin luterilaiseen teologiaan. Palataan tähän joku toinen kerta.

B-molli-fuuga on kovin toisenlainen. Sen teema - jälleen kolme tahtia pitkä - liikkuu yli oktaavin alueella. Tästä fuugasta tulee sellainen olo, että säveltäjä ei ole tehnyt kompromisseja äänenkuljetuksen lainalaisuuksien kanssa. Joitakin harmonisia juttuja täytyy vähän kelata, jotta korva hyväksyy ne.

Fuugan lopussa tahdeissa 67-72 on Das Wohltemperierte Klavierien komein ahtokulku: teema prässätään puolinuottien etäisyydellä viisi kertaa peräjälkeen (ykkössopraanosta alas bassoon). Jos saa arvata, niin järjestys on mennyt näin: Bachilla on ollut ensin mielessä kontrapunktinen erikoisuus (ahtokulku), jonka jälkeen hän on muotoillut teeman, jonka kanssa tällainen. Ihan millä teemalla tahansa tällainen ei onnistu.

Das Wohltemperierte Klavier on juuri nyt erityisen ajankohtainen, sillä viime vuoden Maj Lind -pianokilpailussakin soittanut Väinö Jalkanen soittaa ensimmäistä vihkoa alkuvuodesta eri puolilla Suomea, muun muassa Joensuun konservatoriolla ti 16.1. klo 19. Kaikin puolin kunnioitettava projekti!

Näin hyvin artikuloitua oli Schumannin kuvaama jokapäiväinen leipä, kun sitä mursi András Schiff BBC:n Proms-festivaalilla loppukesällä 2017:

Topi Linjama

WTK I, preludi C

Tänään kommentoimme retoorisin reunamerkinnöin Bachin Das Wohltemperierte Clavier -kokoelman ensimmäistä preludia, joka on C-duuriin kirjoitettu. Lähdemme liikkeelle ajatuksesta, että tämä musiikkiteos on lyhyt puhe, jossa esitellään ajatus, joka kylläkin on liian täsmällinen sanoin ilmaistavaksi, ja jota sitten tarkastellaan eri puolilta.

Nuotti löytyy täältä, esitystä voi seurata täältä:

Tahdit 1-4: "Tästä on siis lyhykäisyydessään kyse." Simppeli I-IV-V-I kadenssi C-duurissa.

Tahdit 5-7: "Sen lisäksi, kuten tiedätte, tähän liittyy..." Siirtyminen lähisukuiseen sävellajiin.

Tahdit 8-11: "...läheisesti toinenkin seikka." Tehdään kadenssi G-duuriin.

Tahdit 12-15: "Mutta emme tässä yhteydessä voi kuitenkaan sivuuttaa kolmatta asianhaaraa..." Siirtyminen sävellajista toiseen.

Tahdit 16-19: "...joka kuitenkaan ei suuresti vaikuta pääväittämäämme." Paluu C-duuriin.

Tahdit 20-24: "Vielä nostan esiin yhden sivujuonteen, joka ei vastusta, vaan pikemminkin täydentää kaikkea edelläsanottua."

Tahdit 24-31: "Kuten huomaamme, voidaan perustellusti olla sitä mieltä, että alussa esittelemämme asia on totta ja vaikuttaa meissä kaikissa." Dominantti-urkupiste enteilee puheen loppua, mutta urkupiste siitä muodostuu vasta, kun sitä toistetaan.

Tahdit 32-34: Rohkaisun ja kannustuksen sanoja. Toonika-urkupiste niittaa homman loppuun ja kuulija jatkaa elämäänsä voimistuneena ja pyrkien aiempaakin ponnekkaammin toteuttamaan elämässään kaikkinaisia hyveitä.

Topi Linjama