Jos tutkin itseäni rehellisesti ja huolellisesti, huomaan jakamisen olevan paljon palkitsevampaa kuin omistaminen, myyminen tai ostaminen. Se johtuu ehkä siitä yksinkertaisesta asiasta, että olen uskonnoltani muusikko.
Musiikki on olennaisesti jakamista ja yhteydessä olemista. Musiikkia kuunnellessa tai soittaessa on sellainen olo, että on jonkun kanssa, sanotaan kirjassa Musikaaliset geenit. Musiikki saa oksitosiinin ja vasopressiinin liikkeelle ja nämä hormonit liittyvät "ihmisten väliseen sidokseen, luottamukseen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen", kirjoittaa Liisa Ukkola-Vuoti mainitussa kirjassa sivulla 142.
Tänä aamuna olen kirjallisten töiden ohella ollut Domenico Scarlattin seurassa. Scarlatti kuuluu verrattomaan vuosikertaan 1685, jolloin ovat syntyneet oikeastaan kaikki mainitsemisen arvoiset säveltäjät.
Tyylikautta merkitsevä sana barokki liittyy alunperin simpukoihin. Epäsäännöllistä helmeä kutsuttiin 1500-luvulla portugaliksi nimellä barroco. 1700-luvun puolivälissä tällä haukkumasanalla alettiin nimittää aikakautta, jonka taide ei täyttänyt uuden ajan vaatimuksia.
Scarlattin sonaattien viehättävimpiä piirteitä on niiden oikukas kekseliäisyys ja epäsäännöllisyys. Jos ei tunne kappaletta, on usein vaikea ennakoida, mitä kahden tahdin päässä tapahtuu. Antaa Mihail Pletnjovin demonstroida, oikullinen sonaatti A-duuri, K. 24:
Cembalo on tietenkin lähempänä Scarlattin alkuperäistä äänimaisemaa - mistä tuleekin mieleen, että ehkä kuulun muusikoiden uskontokunnan sisäiseen, ahdasmieliseen pianistien kuppikuntaan. Mutta ei tehdä tästä kuitenkaan autuuskysymystä ja ehtoollisyhteyden estettä etenkään, kun Jean Rondeau soittaa Scarlattin jälkeen Bachia aivan fantastisesti. Virtuoosinen sonaatti d-molli, K. 141:
Olen aina pitänyt venäläisen koulun pianisteista. Tämän Scarlatti-ekskurssin ansiosta löytyi taas kiinnostavia soittajia. Hämmästyttävää, ettei Yevgeni Sudbin ollut tuttu entuudestaan. Lohdullinen sonaatti h-molli, K. 27:
Jakamistaloutta ja hengellisyyttä sivunneen merkinnän päätteeksi suljen tietokoneen ikkunat ja lähden pihalle kohtaamaan merkityksellisiä seikkoja, joita ei voi ostaa eikä omistaa: aurinko, pilvetön taivas, kirkas hanki ja miinus kaksikymmentä.
Topi Linjama