Näytetään tekstit, joissa on tunniste bwv 2. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste bwv 2. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Kantaattisykli: toinen sunnuntai kolminaisuuden jälkeen

Die Himmel erzählen die Ehre Gottes BWV 76 kesältä 1723 on rakenteeltaan tismalleen samankaltainen 7+7-osainen järkäle kuin viikkoa aiemmin kuultu Die Elenden sollen essen BWV 75. Myös tämä kantaatti alkaa sitaatilla vanhasta testamentista: "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla." (Ps. 19:1,3) Vanhanaikainen permutaatiofuuga pukee tekstiä oikein hyvin.

Kahteen puoliskoon (miten käännetään englannin sanat part, joka tarkoittaa yhtä kantaatin kahdesta osasta, ja movement, joka tarkoittaa yhtä kantaatin 14 osasta?) jakautuva kantaatti alkaa kunniasta ja päätyy rakkauteen ja muihin uskon hedelmiin. Soitinnuksessa se näkyy siten, että alkupuolella äänessä on trumpetti, loppupuolella viola da gamba sekä oboe d'amore.

Toisen puoliskon alun sinfoniaa Bach käytti myöhemmin uruille säveltämässä triosonaatissa BWV 528 avauksena.

Molemmat puoliskot päättyvät Lutherin koraaliin Es woll uns Gott genädig sein, joka pohjautuu Psalmiin 67. Koraalin valittava sävy liittyy soitinnuksen lisäksi sen fryygiseen sävelmään. Fryyginen kirkkosävellaji saa ominaisvärinsä asteikon alennetuista toisesta ja seitsemännestä sävelestä. Duurissa ja harmonisessa mollissa asteikon seitsemäs sävel on ylennetty ja vaatii purkautumista päätössäveleen. Fryygisessä asteikossa päätössävelelle purkautumista vaatii pikemminkin asteikon toinen sävel. Tämä johtosävelen tapaan käyttäytyvä asteikon toinen sävel antaa fryygiselle sävellajille tyypillisen häilyvän luonteen. Myös Matteus-passiossa viiteen kertaan kuultava koraali on fryygisessä sävellajissa.


Vuoden 1724 kantaattina kuullaan sama virsisävelmä, mutta nyt Bach työstää virrestä koko kantaatin Ach Gott, vom Himmel sieh darein BWV 2. Tämäkin virsi on Lutherin kynästä, mutta nyt sen pohjana on valituspsalmi 12.

Virsi löytyy suomalaisesta virsikirjasta numerolla 187 ja Erkki Tuppurainen kertoo virsikirja.fi -sivulla hauskan virteen liittyvän detaljin: "Tuskin monikaan lienee pannut merkille Lutherin käyttämän sävelmän esiintymistä W. A. Mozartin suositussa Taikahuilu-oopperassa, johon säveltäjä on sijoittanut monia salamielisyyksiä. Kun päähenkilöt johdatetaan koettelemuksiin kahden haarniskamiehen ohi, nämä laulavat tällä sävelmällä tekstiä, joka muistuttaa virren viidettä säkeistöä."

Avausosa on motettityylinen koraalifantasia, jossa altto laulaa cantus firmusta kahden oboen tuella. Altto, oboet ja kromaattisen sävelkulut - siinä ollaan tekstin ytimessä. Vapaasti kääntäen: Voi Jumala, katso taivaasta tänne alas ja armahda meitä! Kovinpa ovat vähissä pyhät, sanaasi ylenkatsotaan ja melkein kaikki ovat luopuneet uskosta!

Kokemus maailman pahuudesta ei nähtävästi ole muuttunut sitten psalmistin aikojen.



Topi Linjama

Kantaattisykli-sarjassa kierretään kirkkovuosi Bachin kantaattien kanssa

Kuinka ottaa Bachin kantaatit haltuun?

Bach sävelsi arviolta 300 kantaattia, joista kolmannes on kadonnut. Valtaosa kantaateista on kirkkokantaatteja eli teoksia, jotka esitettiin...