Näytetään tekstit, joissa on tunniste motetti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste motetti. Näytä kaikki tekstit

maanantai 27. elokuuta 2018

Jesu, meine Freude

[Puhuin motetista kahdessa konsertissa pääsiäisenä 2019 ja ajattelin täydentää ja laventaa tätä merkintää niiden pohjalta.]

Symmetria on sana, joka ensimmäisenä tulee mieleen Bachin motetista Jesu, meine Freude. Viisiääninen motetti on kuin aikaulottuvuuteen rakennettu pyramidi.

Tekstit Bach on ottanut kahdesta hänelle läheisestä lähteestä, virsikirjasta ja Raamatusta. Virren sanat on Johann Franckin (1618-77), jonka Jeesus-rakkautta vakuttelevat, pietismiä enteilevät virsitekstit ovat säilynyt paremmin pohjoismaisissa kuin saksalaisissa virsikirjoissa.

Johann Crügerin (1598-1662) sävelmä näyttää olleen Bachin rakkaimpia virsiä päätellen siitä, että hän käyttää sitä ainakin neljässä (BWV 12, 64, 81, 87) kantaatissa.

Raamatuntekstin kirjoittaja on apostoli Paavali, jonka Roomaan kirjoittama kirje on luterilaiselle aivan keskeisintä Uuden testamentin matskua. Franckin virsisäkeistöt ja Roomalaiskirjeen otteet vuorottelevat läpi 11-osaisen motetin.

Motetin symmetrisen rakenteen lähtökohta on epäilemättä ollut koraali, jonka ensimmäinen ja viimeinen säe ovat melodisesti identtisiä. Sanoittaja rakentaa holvikaaren ensimmäisen säkeistön ensimmäisen ja viimeisen säkeistön viimeisen säkeen väliin sanoittamalla ne samoin sanoin: Jesu, meine Freude.

Bachin motetissa koraalin ensimmäinen ja viimeinen säkeistö ovat sovitukseltaan identtiset. Franckin jopa eroottissävyinen Jeesus-kaipuu on ilmeisintä ensimmäisessä säkeistössä. Kolmannessa osassa Jeesus on kosminen suojelija. Viimeisessä säkeistössä Franck viitannee Pietarin kirjeeseen, jossa kehotetaan iloitsemaan kärsimyksestä.

Toinen ja toiseksi viimeinen osa ovat viisiäänisiä ja niissä on samaa musiikillista materiaalia. Neljäs ja neljänneksi viimeinen ovat molemmat kolmiäänisiä, triosonaatin tyyliin kirjoitettuja.

Kuudes osa, musiikkipyramidin huippu, on viisiääninen kaksoisfuuga, jonka I teema esitellään heti, toinen alkaa nähdäkseni sanoilla "so anders..." Fuuga on looginen kuin Paavalin ensimmäinen virke. Toinen virke ("Wer aber") sanoo, etteivät Jeesuksen omia ole ne, joilta Henki puuttuu, ja Bach tuntee selvästikin myötätuntoa tätä ihmisryhmää kohtaan.

Sanamaalailu on herkullisimmillaan osassa viisi, jossa bassot juoksevat sanalla Tobe, raivo, minkä jälkeen kohta rauhoitutaan sanalle Ruh, rauha. "Ich stehe hier und singe", sanoo laulaja ja tuo mieleen tässä-seison-enkä-muuta-voi -anekdootin Lutherista.

Pidän seitsemännestä osasta, sillä sen loppu tuo mieleen Paavalin retorisen tykityksen samasta Roomalaiskirjeen kahdeksannesta luvusta: "Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." (Room. 8:38-39)


Motetin sanat kuuluvat seuraavasti, suomennokset ovat Hans-Christian Danielin ja raamatunkäännöskomitean (1938 käännös).

I Choral, Vers 1
Jesu, meine Freude,
Meines Herzens Weide,
Jesu, meine Zier,
Ach wie lang, ach lange
Ist dem Herzen bange
Und verlangt nach dir!
Gottes Lamm, mein Bräutigam,
Außer dir soll mir auf Erden
Nichts sonst Liebers werden.

Jeesus, iloni,
sydämeni riemu,
Jeesus kaunistukseni,
voi miten kauan
onkaan sydän ollut levoton
ja ikävöi sinua!
Jumalan karitsa, sulhaseni,
ilman sinua älköön maailmassa
tulko minulle mikään rakkaaksi.

II Es ist nun nichts Verdammliches an denen, die in Christo Jesu sind, die nicht nach dem Fleische wandeln, sondern nach dem Geist. (Röm. 8:1)

Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat, ja jotka eivät vaella lihan vaan hengen mukaan. (Room. 8:1)

III Choral, Vers 2
Unter deinem Schirmen
Bin ich vor den Stürmen
Aller Feinde frei.
Laß den Satan wittern,
Laß den Feind erbittern,
Mir steht Jesus bei.
Ob es itzt gleich kracht und blitzt,
Ob gleich Sünd und Hölle schrecken:
Jesus will mich decken.

Sinun suojeluksessasi
olen vapaa kaikkien
vihollisten hyökkäyksistä.
Pauhatkoon saatana,
kiivastukoon vastustaja,
Jeesus pitää puoliani!
Vaikka jylisee ja salamoikin,
vaikka synti ja helvetti pelottaa;
Jeesus tahtoo suojata minua.

IV Denn das Gesetz des Geistes, der da lebendig macht in Christo Jesu, hat mich frei gemacht von dem Gesetz der Sünde und des Todes. (Röm. 8:2)

Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. (Room. 8:2)

V Choral, Vers 3
Trotz dem alten Drachen,
Trotz des Todes Rachen,
Trotz der Furcht darzu!
Tobe, Welt, und springe,
Ich steh’ hier und singe
In gar sichrer Ruh’.
Gottes Macht hält mich im acht;
Erd’ und Abgrund muß verstummen,
Ob sie noch so brummen.

Vanhan lohikäärmeen uhallakin,
kuolemankidan uhallakin,
pelon uhallakin!
Riehukoon maailma ja haljetkoon kiukusta;
tässä seison ja laulan
tyynen rauhallisesti.
Jumalan valta suojelee minua.
Maailma ja syvyyden voimat vaietkoot,
vaikka ne kuinka mylvivätkin.

VI Ihr aber seid nicht fleischlich, sondern geistlich, so anders Gottes Geist in euch wohnet. Wer aber Christi Geist nicht hat, der ist nicht sein. (Röm. 8:9)

Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa. (Room. 8:9)

VII Choral, Vers 4
Weg mit allen Schätzen!
Du bist mein Ergötzen,
Jesu, meine Lust!
Weg, ihr eitlen Ehren,
Ich mag euch nicht hören,
Bleibt mir unbewußt!
Elend, Not, Kreutz, Schmach und Tod
Soll mich, ob ich viel muß leiden,
Nicht von Jesu scheiden.

Pois kaikki aarteet,
sinä olet riemuni,
Jeesus ainut iloni!
Pois turha kunnia,
en halua kuulla siitä,
enkä tietää mitään.
Kurjuus, hätä, risti, häpeä ja kuolema,
- vaikka joudunkin paljon kärsimään -,
älkööt nämä erotako minua Jeesuksesta.

VIII (Andante) So aber Christus in euch ist, so ist der Leib zwar tot um der Sünde willen; der Geist aber ist das Leben um der Gerechtigkeit willen. (Röm. 8:10)

Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden. (Room. 8: 10)

IX Choral, Vers 5
Gute Nacht, o Wesen,
Das die Welt erlesen,
Mir gefällst du nicht.
Gute Nacht, ihr Sünden,
Bleibet weit dahinten,
Kommt nicht mehr ans Licht!
Gute Nacht, du Stolz und Pracht!
Dir sei ganz, du Lasterleben,
Gute Nacht gegeben.

Hyvää yötä,
maailman meno,
et miellytä minua!
Hyvää yötä, synnit,
jääkää kauas taa,
älkää tulko enää valoon!
Hyvää yötä, ylpeys ja loisto!
Koko paheelliselle elämälle
hyvää yötä.

X So nun der Geist des, der Jesum von den Toten auferwecket hat, in euch wohnet, so wird auch derselbige, der Christum von dem Toten auferwecket hat, eure sterbliche Leiber lebendig machen um des willen, daß sein Geist in euch wohnet. (Röm. 8: 11)

Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu. (Room. 8: 11)

XI Choral, Vers 6
Weicht, ihr Trauergeister,
Denn mein Freudenmeister,
Jesus tritt herein.
Denen, die Gott lieben,
Muß auch ihr Betrüben
Lauter Zucker sein.
Duld ich schon hier Spott und Hohn,
Dennoch bleibst du auch im Leide
Jesu, meine Freude.

Väistykää, te surun henget,
sillä iloni mestari
Jeesus astuu esiin.
Niille, jotka Jumalaa rakastavat,
alakuloisuuskin on oleva
sula ilontunne.
Jos joudunkin sietämään täällä pilkkaa ja ivaa,
pysyt sinä silti kärsimyksessäkin
Jeesus, ilonani.

Topi Linjama

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Ich lasse dich nicht

Bachin motetin BWV Anh. 159 sanat kuuluvat seuraavasti:
Ich lasse dich nicht, du segnest mich denn,
Mein Jesu ich lasse dich nicht, du segnest mich denn!

Weil du mein Gott und Vater bist,
dein Kind wirst du verlassen nicht,
du väterliches Herz!
Ich bin ein armer Erdenkloß,
auf Erden weiß ich keinen Trost


En päästä sinua, ellet siunaa minua (1. Moos. 32:26),
Jeesukseni, en päästä sinua, ellet siunaa minua.

Koska sinä olet Jumalani ja Isäni,
et hylkää lastasi,
sinä isällinen sydän!
Olen köyhä maan murena,
enkä tiedä lohtua maailmasta.
[suom. TL]
Tämä on yksinkertaisuudessaan poikkeuksellista Bachia. Alkuosa on rytmisesti niin simppeliä taak-ka-tam -kuviota, että kuulija aivan jo epäilee, että onko tämä lainkaan JSB:n tekemää, mutta tutkijoiden mukaan tämä ilmeisesti kuitenkin on Bachia noin vuodelta 1712. Samaan aikaan musiikki on syvälle uppoavaa ja järkyttävän kaunista.

Kohdassa 2'03 ilmestyvä napolilainen sointu vihjaa siihen, että nyt siirrytään toiseen jaksoon. Muiden äänien säestäessä sopraanot laulavat jumalaisen puhtaasti koraalin Warum betrübst du dich, mein Herz ("Miksi olet tullut murheelliseksi, sydämeni") kolmannen säkeistön.

Jos motetti on yksinkertainen, samaa ei voi sanoa samaan koraaliin pohjautuvasta kantaatista BWV 138 syyskuulta 1723. Perussävy on kuitenkin molemmissa samantapainen: tunnistetaan murhe ja tarjotaan siihen lohtua, ei tyrkyttäen, vastauksia ennalta tietäen, vaan pikemminkin läsnäolon kautta.

Joskus ajattelen, että tunteet ovat lauma eläimiä. Toiset tunteet ovat sellaisia eläimiä, joiden seurassa on mukava olla. On ystävällinen, rapsuteltava koira, kohteliaan etäinen alpakka, sympaattinen siili. Jotkut ovat sellaisia, joiden kanssa on täytynyt opetella olemaan: äkkiseltään inhottava käärme, arvaamaton iso kissapeto, vaikeasti ymmärrettävä pistiäinen.

Voin ehkä vähän ohjailla näitä eläimiä vaikkapa musiikilla, mutta täysin en kykene niitä hallitsemaan. Niillä on omaa tahtoa ja ne käyttäytyvät logiikalla, jota en aina ymmärrä. Parhaiten niiden kanssa tulee toimeen, kun hyväksyy koko lauman sellaisenaan. Sen sijaan, että yrittää estää niitä ilmestymästä, antaa niiden olla, katselee niitä, ei yritäkään kahlita niitä, vaan pyrkii ymmärtämään niiden käyttäytymistä.

Warum betrübst du dich, mein Herz? En tiedä, mutta lass es so sein.

Topi Linjama

tiistai 14. marraskuuta 2017

(Työ)uupumuksen motetti

Bach kirjoitti motetin Komm, Jesu, komm Paul Thymichin tekstiin ilmeisesti vähän yli nelikymppisenä. Hautajaisiin, luin jostain levylehdestä.


Komm, Jesu, komm,
mein Leib ist müde,
die Kraft verschwindt
je mehr und mehr,
ich sehne mich nach
deinem Frieden;
der saure Weg wird
mir zu schwer! 
Saavu, Jeesus, saavu,
minun ruumiini on väsynyt,
voima katoaa katoamistaan,
kaipaan sinun rauhaasi.
Katkera tie käy
liian raskaaksi!
[käännös TL]
Tätä kirjoittaessani olen 40 v, ja väsynyt. Mietin, miksei motetti voisi puhua myös (työ)uupumuksesta.

Juuri, kun keski-ikäiselle on alkanut hahmottua, mikä on tärkeää, tavoittelemisen arvoista, kestävää ja hyvää, die Kraft verschwindt je mehr und mehr. Työn, perheen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja omien ambitioiden ristipaineessa keski-ikäisellä on vain yksi joululahjatoive: saisi olla rauhassa. Ich sehne nach deinem Frieden, der saure Weg wird mir zu schwer!

Bachin vokaalituotantoa on muuten kammattava tiheällä kammalla, jotta löytää samanlaisen sointipatsaan, jonka hän kirjoittaa sanalle Frieden. Rauhaan laskeudutaan kipeiden riitasointujen kautta. Sekunnin murto-osaksi sävellaji ja päämäärä häviävät näkymättömiin.

Jos minulta kysytään, niin Bachin tuotannossa on myös melko harvassa sellaista omakohtaisuutta, jota tässä motetissa on. Ikään kuin säveltäjä tarkastelisi motetissa lapsuuden perussurua - Johann Sebastian jäi orvoksi 9-vuotiaana - taiteilijan tutkimusvälineillä, lähietäisyydeltä, yksityisen yleistäen, mutta ilman sentimentaalisuutta ja säälittelyä.

Kiinnittäkäämme vielä huomiomme motetin alkuhetkeen: kun laulajat laulavat "komm", ensin kuuluu "k", eikö vain? Äänellisesti se vastaa varsin paljon urkupillin aluketta. Mitä on mahtanut Bach ajatella urkuja soittaessaan ja niille säveltäessään? Puhetta, jossa on vokaaleja ja konsonantteja, sanomme yhdessä Nikolaus Harnoncourtin kanssa.

Sitten on tässä motetissa vielä lyhyt tasajakoinen pätkä ja perusteellisempi jakso, joka kuulostaa pitkälti menuetilta - tanssia hautajaisissa! - ja jossa sanotaan, että "du bist der rechte Weg, die Wahrheit und das Leben" eli että sinä olet oikea Tie/tie, Totuus/totuus ja Elämä/elämä.

Iltalaulunkaltaisessa loppukoraalissa sulkeudutaan Herran käsiin ja sanotaan maailmalle hyvää yötä.
Drum schließ ich mich in deine Hände
und sage, Welt, zu guter Nacht!
Eilt gleich mein Lebenslauf zu Ende,
ist doch der Geist wohl angebracht.
Er soll bei seinem Schöpfer schweben,
weil Jesus ist und bleibt der wahre Weg zum Leben.
Topi Linjama

Kuinka ottaa Bachin kantaatit haltuun?

Bach sävelsi arviolta 300 kantaattia, joista kolmannes on kadonnut. Valtaosa kantaateista on kirkkokantaatteja eli teoksia, jotka esitettiin...