Harmoninen jännite äärimmillään

Tuntuuko sinusta siltä, että Bachin teokset on ladattu merkityksillä ja että Bachilla on paljon sanottavaa? Oletko sitä mieltä, että esimerkiksi aikalaissäveltäjät Vivaldi ja Händel - niin mainiota säveltäjiä kuin molemmat ovatkin - jäävät silti alemmalle portaalle tikapuilla, jotka johtavat musiikilliseen taivaaseen?

Minusta on tuntunut tuolta poikasesta lähtien. Kuitenkaan edes intensiiviset musiikkianalyysin opinnot Jyväskylän musiikkitieteen laitoksella lehtori Riitta Raution johdolla eivät auttaneet sanoittamaan sitä, miksi Bachin musiikki tuntuu kantavan merkityksiä.

Mitkä tekijät tähän intuitioon ja tunteeseen vaikuttavat? Millaisia asioita on löydettävissä musiikista itsestään?

Laajoja kysymyksiä, joihin en ajanpuutteen vuoksi tänään tule tyhjentävästi vastaamaan. Mutta yhden asian nostan esille, ja havainnollistan sitä Matteus-passion dramaattisella kuorokohtauksella.

Passion ensimmäisen osan lopulla Jeesus on vangittu. Opetuslapset huutavat hätiin niin taivasta kuin helvettiä:

Sind Blitze, sind Donner in Wolken verschwunden?

Eröffne den feurigen Abgrund, o Hölle,
zertrümmre, verderbe, verschlinge, zerschelle
mit plötzlicher Wut den falschen Verräter, das mördrische Blut!

Ovatko salamat ja ukkonen kadonneet pilviin?

Avaa tulinen nielusi, Helvetti,
hajota, tuhoa, nielaise, murskaa
petturin ja kavaltajan murhanhimoinen ruumis ja veri.
[teksti: Picander, suomennos: Erkki Pullinen]

Ensimmäiset 35 sekuntia jouset kieppuvat kiivaasti bassossa, kun kuoron murtosoinnut salamoivat ylemmissä rekistereissä. Sitten kaikki hiljenevät pariksi sekunniksi ikään kuin todetakseen, että perhana, ylhäältä ei apuja tule!

Kun kuoro laulaa helvetin tulisesta nielusta, musiikkitieteilijä puhuu kylmän viileästi välidominanttiketjusta. Se tarkoittaa sitä, että purkautumista vaativat septimisoinnut seuraavat toisiaan: F#7 -> H7 -> E7 -> A7. Uskon, että tämän harmonisen jännitteen kuulee ilman minkäänlaisia musiikinteorian opintoja. Kauhistunut kuulija tajuaa, että vain epätoivo voittaa opetuslasten pelon.

Tämä pätkä tuo mieleen Claudio Monteverdin (1567-1643) käyttämän käsitteen stile concitato ("kiihtynyt tyyli"). Tälle tyylille tunnusomaista ovat nopeat saman sävelen tai sävelkuvion toistot sekä jousien tremolot. Tyyliä käytetään kuvaamaan sotaisia tunnelmia ja tilanteita, sanovat Grout & Palisca kirjassaan A History of Western Music.

Harmonia on tärkein tapa luoda musiikkiin jännitettä - itse asiassa koko duuri-molli-musiikin (=tonaalisen musiikin) perustava idea on (asteikon viidennen asteen varaan rakennettu) jännite, joka puretaan teoksen lopussa. Bach vie tämän tehokeinon pitkälle: hän ei kaihda yllättäviä sävellajivaihdoksia, sävellajitunnun hämärtämistä eikä jännitteen purkamisen venyttämistä, mikäli se palvelee hänen päämääriään. Vasta Beethoven 70 vuotta myöhemmin pääsee tässä Bachin kanssa samalle tasolle.

Topi Linjama