Kuinka ottaa Bachin kantaatit haltuun?

Bach sävelsi arviolta 300 kantaattia, joista kolmannes on kadonnut. Valtaosa kantaateista on kirkkokantaatteja eli teoksia, jotka esitettiin osana jumalanpalvelusta. Nämä kirkkokantaatit mahtuvat 50 CD-levylle - satun tietämään, koska omistan sellaisen boksin.

Kuinka tällaisen musiikkikokonaisuuden voi ottaa haltuun? Siitä tässä postauksessa jokunen sana, mutta ei viimeistä sanaa, koska sitä minulla ei aiheesta ole.

1. Seuraa kirkkovuotta

Yksi tapa hahmottaa Bachin kantaattipaljoutta on jaotella se kirkkovuoteen. Bachin kirkkokalenterissa oli suunnilleen samat pyhäpäivät kuin meillä eli lähes jokaiselle kalenterin punaisella merkitylle päivälle on vähintään yksi kantaatti. Ei kuitenkaan vapulle eikä itsenäisyyspäivälle.

Bachin kantaatit liittyvät usein, mutta eivät aina, sen pyhän evankeliumitekstiin, jolle ne on sävelletty. Ne ovat ikään kuin musiikillisia saarnoja.

Kantaattikattaus-kirjan loppuun kokosin taulukon, josta näkee, mitä kantaatteja kullekin pyhälle on sävelletty. Pääsiäistä edeltävien ja sitä seuraavien pyhäpäivien nimet ovat vähän konstikkaita, mutta nekin selviävät, kun hakee niitä esimerkiksi Wikipediasta tai Kirkkovuosikalenterista.

Helluntain jälkeen on oltava tarkkana. Me laskemme pyhiä helluntaista, mutta Bach lähtee laskemaan niitä kolminaisuudenpäivästä, joka on viikko helluntain jälkeen. Eli vaikkapa Bachin kantaatti BWV 56 on sävelletty 19. sunnuntaille kolminaisuudesta, mikä vastaa meidän kalenterissa 20. sunnuntaita helluntaista.

Muutamia poikkeuksia Bachin ja meidän kirkkovuosien välillä on. Jouluna, pääsiäisenä ja helluntaina oli Bachin aikaan esimerkiksi kolme pyhää peräkkäin.

2. Etsi kantaatin sanat

Kantaatit ovat tekstilähtöisiä teoksia. Teksti on musiikin lähtökohta. Barokkisäveltäjä "kääntää" sanat musiikin kielelle, ja kuten tiedämme, Bach on kääntäjänä todella hyvä.

Kantaattien sanat ja käännökset löytyvät vaikkapa Bach Cantatas -nettisivuilta. Sieltä löytyvät käännökset englanniksi ja usein myös monille muille kielille - ei kuitenkaan suomeksi.

Jos pidät paksuista kirjoista, suosittelen lämpimästi Alfred Dürrin melkein tuhatsivuista teosta Bachin kantaateista. Kirja on olemassa ainakin saksan ja englannin kielellä (esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Joensuun kirjastolta kirja löytyy englanniksi).

Jos tykkäät seurata partituuria, niin IMSLP-nuottikirjastosta löytyy pdf-muodossa epäilemättä kaikki mahdolliset kantaatit.

Suomennoksia löytyy melko huonosti. Kantaattikattaus-kirjaan olen laatinut käännökset reilusta 20 kantaatista, jotka sijoittuvat eri puolille kirkkovuotta.

3. Käy läpi kantaattivuosikertoja

Kantaatteja voi käydä läpi myös vuosikerroittain. Se auttaa hahmottamaan Bachin tyylin kehitystä täysbarokin motettityylistä melkeinpä galanttiin tyyliin. Hahmotan vaiheet suurin piirtein näin:

Varhaiset (n. 1707-09) kantaatit kuten BWV 4 ja BWV 106.

Weimarin kauden (1714-17) kantaatit, joita ovat mm. BWV 61, BWV 12, BWV 21 ja BWV 161.

Leipzigin ensimmäinen vuosikerta (1723-24). Tähän kuuluu mm. kantaatti BWV 81.

Leipzigin toisen vuosikerta (1724-25), koraalikantaattivuosikerta. Tässä on sellaisia kantaatteja kuin BWV 2 ja BWV 1.

Leipzigin kolmas vuosikerta (1725-27), johon kuuluu mm. BWV 82, BWV 56 ja BWV 39.

Leipzigin neljäs ja viides vuosikerta (1727-29), johon voi lukea kantaatin BWV 198.

Myöhemmät (1729-) kantaatit kuten BWV 140 ja Jouluoratorio BWV 248.

Kaikki tässä mainitut kantaatit löytyvät käännöksineen Kantaattikattauksesta.

4. Kuuntele, kuuntele, kuuntele

Olen kuunnellut Bachin kantaatit läpi useampaan kertaan, mutta en voi väittää niitä vielä kovin hyvin tuntevani. Materiaalia on vaan niin paljon.

Mutta jotakin sieltä aina jää mieleen: upeita kuorofantasioita, tuttuja virsisävelmiä cantus firmuksena, puhuttelevia aarioita, puhdistavan yksinkertaisia neliäänisiä loppukoraaleita.

***

Mitkä ovat sinun vinkkisi? Täydennä listaa!

Miksi kuuntelisin kantaatteja?

Jokainen Bachin musiikkia rakastava ymmärtää, että kysymys on retorinen, mutta avaan tätä silti.

Kantaatteja voi kuunnella monella tavalla: iloksi, viihdykkeeksi, lohduksi ja niin edelleen.

Ne ovat myös mainiota oppimateriaalia. Bachin suhde musiikkiin on läpeensä retorinen. Musiikkiteos on kuin puhe: mietitään, millaisia vaikutuksia kuulijassa halutaan saada aikaan ja käytetään retorisia keinoja tämän päämäärän saavuttamiseksi.

Bachin musiikissa retoriikka ulottuu sen kaikille tasoille. Se näkyy rakenteessa, sävellajeissa, tempoissa, tekstuurissa, soitinnuksessa, tahtilajeissa, melodioissa, tauoissa, intervalleissa. Kaikki tämä alkaa avautua, kun kuuntelee Bachin vokaaliteoksia. Bach maalaa sanoja ja musiikillistaa niiden sisältöjä ja tunnetiloja hyvin monitasoisesti.

Retoriikka on siis keskeistä, kun pyritään ymmärtämään Bachin musiikkia. Siksi annan aiheelle paljon tilaa kolmessa Bach-kirjassani.

Soitinmusiikissa Bach tekee samoja asioita kuin vokaalimusiikissa. Nyt vain sanat puuttuvat. Kun tuntee kantaatteja ja passioita, tuntee paremmin myös soitinmusiikin keinoja. Otan tästä vain yhden esimerkin: Bachin b-molli-fuugan (WTK I) lopussa bassossa on noonin hyppy alas. Selvä viittaus kuolemaan.

Kantaattisykli: Linkkejä, kirjallisuutta ja reflektiota

Tässä harrastuksenomaisessa kantaattiprojektissa kuluneen vuoden aikana olen nojannut paljolti Alfred Dürrin teokseen The Cantatas of J.S. Bach (1992/2005), joka on 970-sivuinen kantaattikirjallisuuden klassikko. Myös paria muuta kantaattiaiheista englanninkielistä kirjaa olen lukenut, mutta kyllä Dürr on omassa luokassaan. Dürr esittelee kaikki Bachin kantaatit, kirjassa on niiden englanninkieliset käännökset ja musiikkitieteilijän katsaus musiikkiin, tekstiin ja kantaatin syntyvaiheisiin.

Suomeksi kantaateista on laajimmin John Eliot Gardinerin kirjassa Musiikkia taivaan holveissa - Johann Sebastian Bach muotokuva vuodelta 2015. Leena Jäppilän Pieni kantaattikirja on myös lukemisen arvoinen.

Sibelius-Akatemian Kirkkovuosi soi -sivuilla on paljon tietoutta kirkkovuodesta ja Bachin kantaateista. Bachin kantaatit kirkkovuoden mukaan järjestettynä löytyvät mm. täältä, tietoa suomalaisesta kirkkovuodesta puolestaan täältä. Virsikirjan sävelmät, sanat ja taustatekstit löytyvät myös netistä.

Saksankielisen Wikipedian sivulta Kantaten (Bach) pääsee alalaidasta navigoimaan kantaatteihin BWV-numeron mukaan. Saksankielisessä ja englanninkielisessä Wikipediassa on yleensä ainakin jonkinlainen artikkeli kustakin kantaatista. Lähteinä on käytetty paljolti Dürriä ja Gardineria.

Bach Cantatas -nettisivuilta löytyy paljon tietoa, keskustelua ja jonkin verran artikkeleita. Myös englanninkieliset käännökset ovat varsin kattavat. Vasemman ylälaidan hakukenttään voi syöttää kantaatin tai koraalin nimen ja tuloksia tulee. Käännökset ja kommentteja kantaateista löytyy myös Emanuel Music -sivuilta. Sen navigointisysteemi ei ole ihan yhtä sujuva kuin Bach Cantatas -sivulla, mutta kyllä siellä pystyy liikkumaan.

Olen kirjoittanut tähän sarjaan laskujeni mukaan 62 tekstiä, joissa olen sivunnut noin 190 kantaattia. Jos jokainen teksti on keskimäärin reilun 3000 merkin mittainen, niin tässähän on 200 000 merkin setti. Katsaus on kirkkovuoden mukaan kronologinen, mutta ei millään tavoin systemaattinen: jotkin kantaatit olen sivuuttanut yhdellä tai kahdella kappaleella, kun taas muutamat olen kääntänyt kokonaan ja kommentoinut niitä osa osalta.

Kuinka blogista löytää kantaatit? Kätevintä on minusta liikkua tunnisteiden avulla. Jos haluaa kuunnella kantaatteja kirkkovuoden mukaisessa järjestyksessä, yksi mahdollisuus on, että avaa Kirkkovuosi soi -sivun, etsii sieltä tietyn pyhän kantaatin ja etsii kantaatin blogin oikean reunan tunnisteista BWV-numeron mukaisesti. BWV-numero ohjaa todennäköisesti siihen ainoaan tekstiin, jossa kantaatista puhutaan. Toinen mahdollisuus on klikata kirkkovuoteen liittyvää asiasanaa (adventti, joulu, joulujakso jne), mutta se on kömpelöä, koska tulokset tulevat järjestyksessä uusin postaus ensin ja esimerkiksi tunnisteella "helluntaijakso" on järkyttävän monta tekstiä.

Voi myös hyödyntää youtube-soittolistoja, jollaisia itsekin tein pari vuotta sitten. Ensimmäiseltä listalta löytyvät ennen Leipzigin vuosia sävelletyt kantaatit kirkkovuoden mukaan järjestettynä, toiselta Leipzigin I vuosikerta ja kolmannelta Leipzigin II vuosikerta. Siiten on näköjään viitseliäisyys loppunut tekijältä.

Jos etsii vaikka koraalia Auf meinen lieben Gott, kannattaa kirjoittaa sen nimi hakukenttään, joka löytyy internetversiossa oikealta kun rullaa vähän alas. Sitten vaan pitää etsiä koraalin nimi jokaisesta kirjoituksesta, koska blogi ei millään tavoin nosta sitä sieltä esille.

Muutamat blogin youtube-linkit näyttävät matkan varrella hävinneen. En jaksa niitä ainakaan tässä vaiheessa korvata toimivilla.

Mitä seuraavaksi? Ainakin aion pitää vähän taukoa kirjoittamisesta. Sarjan kirjoittamisen aikana - erityisesti toisena ja kolmantena helluntaipäivänä, kun kesä oli hehkeimmillään - ajattelin, että minulla olisi kyllä muutakin tekemistä kuin kirjoittaa kantaattimerkintöjä googlen omistamaan blogiin ei-kenellekään. Mutta sitten muistelin Bachin koraalikantaattiprojektin mittakaavaa ja ajattelin, että mikäpä tällainen kirjoitussarja on siihen verrattuna.

Silti haluan palata kantaattien pariin, kunhan rahoittaja löytyy. Poimisin yksiin kansiin joukon parhaita kantaatteja, kääntäisin sanat ja analysoisin hieman musiikkipuolta. Kantaatteja ei ole liiemmin käännetty suomeksi, mikä ilman muuta hidastaa niiden liittymistä suomalaiseen liturgiseen musiikkielämään.

Tämän merkinnän musiikiksi valikoin alttoaarian Schlafe, mein liebster, genieße der Ruh, joka on jouluoratorion toisesta kantaatista. Ruotsalainen mezzosopraano Anne Sophie von Otter laulaa.

Topi Linjama

Kantaattisykli-sarjassa on kierretty kirkkovuosi Bachin kantaattien kanssa