Kaksi kiinnostavaa luentoa ja konserttia on tulossa Joensuuhun tammikuussa.
La 20.1.24 Mieli, kieli ja musiikki
Luento klo 17, konsertti klo 18:30
Joensuun konservatorion suuri sali, Yliopistonkatu 4
Millaisia yhteyksiä musiikilla on kieleen, kommunikaatioon, tunteisiin sekä terveyteen, erityisesti mielenterveyteen? Näistä kertovat lääkäri-viulisti Matias Lahti ja puheterapeutti-pianisti Tiina Linjama.
Konsertissa luennon jälkeen duo esittää Mozartia, Ralph Vaughan Williamsia ja Edward Griegiä. Su 21.1. luentokonsertti kuullaan Kontiolahden seurakuntatalolla klo 15. Jyväskylässä luento ja konsertti kuullaan pe 12.1. klo 16 Hannikaissalissa (pääsymaksullinen, lisätietoja soivakeskisuomi.fi -sivuilta).
 |
| Tiina Linjama on puheterapeutti ja pianisti. Kuva: Roosa Tarvonen |
 |
| Lääkäri Matias Lahti soittaa viulua. Kuva: Saima Myllärinen |
La 27.1.24 Bach: Goldberg-muunnelmat
Luento klo 17, konsertti klo 18:30
Joensuun konservatorion suuri sali, Yliopistonkatu 4
Luennolla kerron, mistä Bachin Goldberg-muunnelmissa on kysymys ja oikaisen sen väärinkäsityksen, jonka mukaan teos olisi unimusiikkia. Myöhemmin tässä postauksessa kerron teoksesta muutaman sanan.
Ehkä kerron luennolla pari sanaa myös ensi kesän pyöräretkestä: aion tehdä Goldberg-muunnelmien muotoisen pyöräretken Suomessa. Teoshan on äärimmilleen venytetty ABA-muoto, aaria, 30 muunnelmaa ja taas aaria, eli pyöräilevälle musiikkitieteilijälle lähtö kotoa, 30 päivän pyöräretki ja paluu kotiin. Voit seurata matkavalmisteluita instagramissa @goldberg_pyorailyntaito
Pianisti Hannu Alasaarela soittaa muunnelmat konservatorion uudella Steinwaylla. Puhe oli, että teos kuullaan kaikkine kertauksineen. Alasaarela on levyttänyt teoksen ALBA-levymerkille. Pidän Alasaarelan soiton keveydestä ja elävästä agogiikasta.
 |
| Topi Linjama on tutkinut Bachia. Kuva: Toini Lahtinen |
 |
| Hannu Alasaarela on levyttänyt Bachin Goldberg-muunnelmat. Kuva: Ville Hautakangas |
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Aino ja Olla Teräsvuoren säätiö sekä Joensuun konservatorio ovat tukeneet tilaisuuksien järjestämistä. Luennot ovat osa Kriittisen korkeakoulun toimintaa. Luentojen ja konserttien välissä on kahviväliaika.
Bachin Goldberg-muunnelmista
Leipzigiin muuton jälkeen 1723 Bachin työskenteli etenkin kirkkokantaattien parissa. Vuosikymmenen lopulla painopiste siirtyi collegium musicumiin, jossa hän johti muiden teoksia. 1730-luvulla syntyi vielä sellaisia teoksia kuin Jouluoratorio, mutta Bachin kiinnostus luterilaista kirkkomusiikkia kohtaan oli selvästi hiipunut. Yhtenä syynä saattoi olla hankaukset työnantajien kanssa: Bach ei saanut käyttöönsä riittävää määrää riittävän laadukkaita muusikoita.
1740-luvulla Bachia näyttää kiinnostaneen abstrakti musiikki ja erityisesti polyfonia. Myöhäisteoksissaan hän tutki kaanonia ja fuugaa (Goldberg-muunnelmat, kanoniset variaatiot, Die Kunst der Fuge, Musikalisches Opfer).
Goldberg-muunnelmat on sävelletty kaksisormioiselle cembalolle. Teos on eräänlainen barokin klaveerimusiikin ensyklopedia: mukana on vanhaa kontrapunktia joka tuo mieleen Henry Purcellin ja Dietrich Buxtehuden, koristeellisia ja virtuoosisia osia, jotka tuovat mieleen François Couperinin ja Domenico Scarlattin sekä barokkitansseja eri puolilta Eurooppaa.
Teoksen teema, Aria, on yksinkertainen 32-tahtinen aaria, jota on verrattu italialaisen Girolamo Frescobaldin tyyliin. Vaikka aariassa huomio kiinnittyy melodiaan, silti bassokulku on se, mikä yhdistää muunnelmat toisiinsa. Tässä mielessä Goldberg-muunnelmat ovat aika etäällä jostain romantiikan ajan muunntelmateoksesta, jossa työstön kohteena on nimenomaan melodia.
Muunnelmien rakenne näyttää paperilla melko kankealta, etten sanoisi paperinmakuiselta: joka kolmas muunnelma on kaanon, ensin priimi, sitten sekunti-, terssikaanon ja niin edelleen. Mutta kun teosta kuuntelee, asiaa ei tule ajatelleeksi ehkä senkin takia, koska kaanoneita ei heti tunnista kaanoneiksi. Niissä on noonikaanonia lukuun ottamatta kaanonääniin liittymätön bassoääni. Lisäksi kaksi kaanonia, kvartti- ja kvinttikaanon, ovat peilikaanoneita (en tiedä, onko sanalle Spiegelkanon olemassa jokin vakiintunut suomennos), jossa toinen ääni on ensimmäiseen nähden peilikuva.
Rakennetta sekoittaa sekin, että teos jakautuu kahteen osaan, sillä puolivälissä kuullaan ranskalainen alkusoitto. Samoin esimerkiksi se, että 25. muunnelma on hidas ja pitkä.
Kaanonia edeltää usein virtuoosinen osa, jossa on näyttäviä käsien ristiinmenoja. Monet osista ovat barokkitansseja (sarabande, passepied, gigue, siciliano, ranskalainen alkusoitto). Viimeinen, 30. muunnelma, olisi loogisesti desiimikaanon, mutta Bach kirjoittaakin siihen quodlibetin, polyfonisen osan, johon hän on ympännyt kaksi oman aikansa kansanlaulurenkutusta.
Tähän teokseen siis sukellamme la 27.1. klo 17 Joensuun konservatoriolla. Tuskin maltan odottaa!
Topi Linjama
Kirjoittaja on joensuulainen musiikkitieteilijä ja tietokirjailija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti