Pyytämisen ymmärtää lapsikin, mutta mitä tarkoittaa saaminen? Pyysin ruokaa, sain ystävän; pyysin terveyttä, sain ymmärrystä; pyysin työtä, sain aikaa.
Toisen osan, alttoaarian, viulukuviot tuovat etäisesti mieleen Matteus-passion aarian Gebt mir meinen Jesum wieder. Kantaatin ensimmäinen puolisko päättyy virteen, jota en luullut löytyvän meikäläisestä virsikirjasta, mutta virren 398 viides säkeistö myötäilee Georg Grünewaldin (1530) tekstiä. Myös päätöskoraali löytyy virsikirjastamme numerona 262.
Toinen tälle pyhälle säilynyt kantaatti Bisher habt ihr nichst gebeten in meinem Namen BWV 87 on vuodelta 1725 (BWV 86 vuodelta 1724) ja sen sanat on kirjoittanut Mariane von Ziegler (BWV 86 anonymous).
Jälleen vox Christi pääsee ääneen ensimmäisenä: "Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimissäni" (Joh. 16:24), josta siirrytään ihmisen syyllisyyteen. Kolmannen osan aariassa pyydetään syyllisyyttä anteeksi. Yhdistelmä altto, g-molli ja oboe da cacciat vie kuulijan aika syviin vesiin.
Viidennessä osassa vox Christi lohduttaa kuulijaa kolmijakoisesti ja vakavasti. "Maailmassa te olette ahtaalla [molli, melodian tendenssi laskeva], mutta pysykää rohkeina [duuri, nouseva]: minä olen voittanut maailman [muistuttaa alkua]." (Joh. 16:33) Alfred Dürr ehdottaa, että arioson vakava sävy tulisi siitä, että maailman voitaakseen Jeesuksen oli kärsittävä, mikä on uskottavaa, kun muistetaan, kuinka keskeinen rooli kärsimysteemalla Bachin tuotannossa on.
Loppukoraalin sävel on tuttu muun muassa motetista Jesu, meine Freude, mutta sanat eivät ole Johann Franckin, vaan Heinrich Müllerin (1659) virrestä Selig ist die Seele.
Topi Linjama
Kantaattisykli-sarjassa kierretään kirkkovuosi Bachin kantaattien kanssa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti