Ihanhan tässä nälkä tulee, kun tällaista lukee!
Tukeva sulatejuustokuorrutus on mielestäni tässä neljälle kosketinsoittimelle sävelletyssä rautalankakonsertossa.
Kun on kyse kirkkomusiikista, ei tietenkään puhuta makkarasta, vaan leivästä ja viinistä.
En voi mitään sille, että Bachin Wohltemperierte Klavierin I vihkon avauspreludi C-duuri tuo yksinkertaisuudessaan mieleeni vaalean, vastapaistetun vuokaleivän, joka on nostettu paperipussiin Bäckerein tiskiltä. Pinnalla on seesaminsiemeniä.
Juttelin hiljattain erään äänittäjän kanssa. Hän yhdisti äänenvärit silmillä nähtäviin väreihin: ääni saattoi olla liian punainen, sininen tai keltainen. Ehkä C-duuri yhdistyy mielessäni beesinruskeaan vuokaleipään siksi, että soitin lapsena beesinvärisestä vihkosta Muzio Klementiinin appelsiineja, mandariineja ja sonatiineja, joista suunnilleen kaikki oli kirjoitettu C-duuriin.
Matteus-passion alkukuorossa vihjataan lammasruokaan (O Lamm Gottes), mutta totta puhuen alkukuoro ei saa ruokahalua heräämään. Pöydän ääreen päästään, kun sopraano laulaa ehtoollisen asettamisen jälkeen aarian Ich will dir mein Herze schenken. Selittämättömästä syystä aaria yhdistyy mielessäni valko- eikä punaviiniin.
Mezzosopraano Anne Sophie von Otter laulaa muuten jumalaisesti Bachia. Kuunnelkaa vaikkapa Erbarme dich.
Mutta joshkush Anne Shophiekin maishtelee liikaa viinapuun antia.
Leivästä puheen ollen (mun täytyy ihan just mennä tekemään välipalaa, ei auta!) pianonsoitonopettajani esitteli joskus minulle Mozartin teoksen nimeltä "musiikillinen voileipä", jossa pianisti teki voileivän-voitelemis-liikkeitä (eli glissandoja) pitkin klaviatuuria. En löydä tätä herkkupalaa netistä - sen sijaan löydän Glissando-valssin, joka saattaisi olla sama kappale. Guten Appetit!
Topi Linjama
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti