Marian ja Elisabetin tapaamisesta kerrotaan Luukkaan evankeliumin ensimmäisessä luvussa, joka luku on näin lonkalta heitettynä antanut sanat useampaan kirkolliseen teokseen kuin yksikään toinen evankeliumiluku. Siinä on nimittäin tällaisia tekstipätkiä: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" (Luuk. 1:28) Ja: "Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!" (Luuk. 1:42) Näiden pohjalta on laadittu Ave Maria -teksti. Sitten siellä on sellaista, että "Minun sieluni ylistää Herran suuruutta" (Luuk. 1:46), joka teksti alkaa latinaksi sanalla Magnificat. No sitten on vielä Johannes Kastajan isän, Sakariaan, kiitosvirsi, joka alkaa sanalla Benedictus, mutta jota ei pidä sekoittaa messun samannimiseen osaan.
Bach sävelsi Weimarissa 1716 tälle pyhälle kantaatin Herz und Tat und Mund und Leben BWV 147, jonka molemmat puoliskot päättyvät Johan Schopin sävelittämään koraaliin, joka tunnetaan nimellä Jesu, Joy of Man's Desiring. Kantaatin teksti on Salomo Franckin.
Toinen tälle päivälle osoitettu kantaatti on Meine Seel erhebt den Herren BWV 10, joka on kesältä 1724. Tämä koraalikantaattivuosikertaan kuuluva teos on siitä erikoinen, ettei se perustu luterilaiseen koraaliin, vaan gregoriaaniseen sävelmään. Erityisen hyvin tämän huomaa loppukoraalista, mutta kyllä se hyvin erottuu ensimmäisessäkin osassa, jossa se on sopraanoilla. Etenkin päätöskoraalissa, joka on käännös Gloria Patri -tekstistä, on häivähdys suurten renessanssimestareiden klangia.
Kantaatin teksti on Lutherin saksannos Marian kiitosvirrestä eli edellä mainitusta Magnificatista, jonka Maria virittää Elisabetin luona.
Viidennen osan duetosta Bach muokkasi myöhemmin koraaliteoksen BWV 648. Trumpetin kuljettama koraalisävelmä kulkee myös uruissa kaiketi trumpetilla tai jollain muulla kieliäänikerralla.
Tässä Ton Koopman amsterdamilaisjoukkioineen Leipzigin Tuomaskirkon länsiparvella:
Topi Linjama
Kantaattisykli-sarjassa kierretään kirkkovuosi Bachin kantaattien kanssa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti